Niin, lupailin teille arvoisat lukijani kuvapäivityksiä joulun jälkeen. Ja tässä sellaista nyt sitten olisi. Koska kaikki työt on vieläkin kesken (okei, olen taas aloittanut muutaman uudenkin), aloitetaan kuvapläjäys muutamalla kirjaesittelyllä.

26533.jpg

Tämä kirja on esitelty jo monessa blogissa, mutta ajattelinpa kuitenkin paljastaa teille, että se löytyy nyt minunkin kirjahyllystä. Vaikka kieli onkin kamalaa ja kirjoitustyyli ärsyttävän käskevää, kirjassa on monia malleja, joita haluaisin kokeilla. Kokeilla sanan varsinaisessa merkityksessä todellakin, sillä kokeilujahan siitä syntyy, kun ohjeissa ei neuletiheyttä ole mainittu. Farkkunaisen polvisukat on tekeillä tällä hetkellä kirjasta. Tarvitsen nimittäin koiranulkoilutustöppösiini villasukat, kun ne ovat hieman isot.

Sitten kaupunkimme mainiosta kirjastosta, henkilökunnan virkistysrahaston myyjäisistä muutama löytö.

26534.jpg

Tämän sarjan kirjoja löysin osat: Kauniita neuleita kaikenikäisille, Lämpimiä neuleita koko perheelle, Neuleita joka menoon ja Pehmeitä neuleita. Aivan ihania kirjoja ja maksoivat 20 senttiä kappale! Kirjat on julkaistu 80-luvun alussa, mutta ohjeet ovat ihanan seitkytlukulaisia. Suosittelen ostamaan, jos jostain löydätte.

Ja sitten, hieman OT, mutta haluan esitellä perheenjäseneni.

26532.jpg

Tässä esikoiseni, arvokkaaseen 12 vuoden ikään ehtinyt perheemme vanha rouva, Nöpö. Kuten huomaatte, koira on erittäin hyvin opetettu, siis että sängyssähän ei saisi nukkua. No suotakoon tämä pieni ilo hänelle, kyseessä on perheeni murkkujäsenen sänky, joka on joululomaa viettämässä isovanhemmillaan. Nöpöllä on siis vaan ikävä.

Seuraavaksi perheemme toinen koirajäsen,

26530.jpg

Donna 8 vee. Ovella vahtimassa, ettei tule vihulaisia. Muuten mainio koira, mutta täysin tottelematon, varsinkin nyt, kun olisi miehelään mieli. Me taidetaan olla kolmas tai neljäs perhe, joten koulutus on hieman hankalaa tässä vaiheessa. Mutta kyllä Donna hyvin tähän sakkiin mahtuu, vaikkei käytöstavat olekaan ihan hallussa, eipä ne taida aina olla näillä perheen ihmisjäsenilläkään.

Niinhän sitä sanotaan, ettei kahta ilman kolmatta tai neljättä. Tässä perheemme kissajäsenet.

26531.jpg

Musta-valkoinen tuholainen on Moona, 8 vee ja ruskea on Misu 6 vee. Huomatkaa tympeät ilmeet, kameran salama herätti päivänokosilta. Misun lempipuuhaa on "nukkua" sylissäni, kun neulon. Siitä on sitten hyvä salaa jäystää lankaa poikki, kun kissan lämmöstä ja kehräyksestä hurmioitunut neuloja ei huomaa. Moona taasen puoli-siamilaisena ylenkatsoo rahvaan neulomista. Niin uskokaa vaan, kuvassa esiintyvä lihava kissanroikale on todellakin puoliksi siamilainen. Eipä sitä muusta huomaa kun käytöksestä ja äänestä. Moona on isännän kissa ja suorastaan mustasukkainen minulle, jos olen avokkini kainalossa.  Moni ei joudukaan taistelemaan miehestä kissan kanssa.

Ihmisjäseniä en kuvallisina esittele, mutta perheeseeni kuuluu siis näiden karvaisimpien kavereiden lisäksi avokki ja hänen poikansa. oikea suurperhe siis. Mies minulle sanoikin, että jos vielä yksikin lemmikki tulee ovesta sisään, hän laittaa oveen lukemaan zoolandia. Minulla kun on pahana tapana pelastaa lopetusuhan alla olevia terveitä eläimiä. Itse kun en voi ymmärtää lemmikin lopettamista, jos se on terve.

Ensi vuonna uudet jutut taas, heiduli